Kone tekee väsymättä toistuvia tehtäviä, joiden tulemat on määritelty ennalta. Se on sen ominaisuus.
Ihminen on parhaimmillaan työssä, joka vaatii arviointikykyä, asioiden hahmottamista, päätösten tekoa, tunneälyä ja yhteisöllisyyttä. Se on sen ominaisuus – lahja tai taakka.
Uusi työ edellyttää ihmiseltä oppimista, ja organisaatiot muuttuvat tämän kautta. Organisaation kulttuurin ja rakenteiden pitää kannustaa ihmistä käyttämään taitojaan jatkuvaan kehittymiseen ja kehittämiseen. Työpaikalla saadaan ihmisestä paras irti, kun
- luodaan yhteisöjä
- mahdollistetaan oppiminen ja oppimisen oppiminen
- varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin
- kehitetään kehitysasenne.
1. Ohjeiden noudattamisen aika on ohi. Uudessa työssä ihmisten pitää suorittamisen sijaan osallistua yhdessä muiden kanssa. Yksilö voi olla tehopakkaus, mutta uuden luominen ja innovaatio vaativat erilaisen osaamisen yhteentörmäystä, tavoitteellista yhteistyötä ja ihmisten välistä viestintää.
2. Ennen vanhaan työ perustui kiinteisiin tietovarantoihin, sovittuihin menetelmiin ja tehokkuuden kasvattamiseen toistolla, prosessiparannuksilla ja ajanhallinnalla. Uusi työ vaatii ketterää oppimista, vaikuttavuutta ja uudenlaisia prosesseja. Työn tekijöiden pitää olla itseohjautuvia oppijoita, ja työpaikan pitää tarjota tuuli siipien alle. Organisaatiokulttuurin tulisikin
- suosia työnteon avaamista (eli keskeneräisen näyttämistä)
- auttaa oppimaan työssä ja työstä
- ylittää rajoja ja altistaa uudelle
- tehdä tila ja antaa tilaa yhteiselle oppimiselle.
3. Kukaan ei tiedä, mitä taitoja milläkin alalla tulevaisuudessa tarvitaan. Ainoa keino nähdä eteenpäin on seurata yleisiä trendejä ja ennusteita, oman alan kehitystä ja teknologioiden ja toimintatapojen muutoksia sekä arvioida niiden yhteisvaikutuksia omaan firmaan ja omaan itseen.
4. Kehittävä ote ja joustava asiantuntemus kuullostavat kirosanoilta – niin kuin muuttuva toimintaympäristö, mutta ilman oman toiminnan jatkuvaa arviointia ja parantamista osaaminen vanhenee ja toimintatavat jarruttavat. Organisaatiokulttuuri vaikuttaa ihmisen toimintaan ja työn tuloksiin: jähmettynyt ja lannistava ympäristö ei kannusta parhaan tekemiseen.
Kurssitukset ja koulutukset eivät ole ratkaisu ajantasaiseen ja oikeaan osaamiseen. Tarvittavin oppiminen tulee oikeassa tilanteessa jatkuvalla yhteistyöllä ja yhteisellä osallistumisella. Vastuu tästä on sekä työn teettäjällä että sen tekijällä.
Postaus on valikoitu ja tiivistetty tulkinta Sahana Chattopadhyayn artikkelista Workplace Learning in a World ”Beyond Automation”. Painotus ja käännös omani.
Viestintälotta 